Michistä asiaa.

En kirjota nyt mitenkään pitkästi tätä, koska eihän se sanojen määrä korvaa niiden laatua. Ihmiset puhuu joskus muutenkin ihan liikaa kaikkea turhaa.

En jaksa selittää koko tilannetta, koska olen väsynyt ja mun pitäisi olla pakkaamassa. Sanon vain sen, että tällä erää mä en kuuntele enää sitä, että joku haukkuu Michiä ja luulen, että muut on melkolailla samaa mieltä. Michi on läpi käynyt helvetin veljiensä kanssa ja on aika antaa sen olla rauhassa. Mä kyllä myönnän sen, että olin sille helvetin vihainen. En ole koskaan ollut kenellekään niin vihainen, mutta mä myös pystyn unohtamaan vihani, jos siihen on syytä. Ja nyt on. Michin syyttäminen on niin turhaa, koska sehän ei oikeasti ole tehnyt mitään. Uhri se on siinä, missä moni muukin. Koko tilanne on ollut sille varmaan täysin sietämätön. Michi voi antaa ihmisten uskoa olevansa kova ja muuta, mutta ei se ole kovinkaan totta. Kovahan se on tarpeen vaatiessa, mutta sitten muuten ei niinkään. Miettikää nyt. Kuka meistä haluaa loukata ihmistä, jota jumaloi? Michin on ollut hieman pakko.

Joten. Ei enää vihaa Michiä kohtaan. Jokaisen on syytä osata kohdistaa se vihansa oikeaan osoitteeseen ja juuri nyt se ei ole Michi. Ei vähimmässä määrin. Se olisi ehkä voinut toimia tietyissä tilanteissa toisin, mutta sitä nyt on turha enää miettiä. Mä unohdan täysin kaiken, mitä tässä on ollut. Annan Michille anteeksi sen pienen hölmöyden, ettei se puhunut aiemmin, mutta ymmärrän myös sen, että se on ollut melkein mahdotonta.

Olen miettinyt sitä, mitä Daike kerran sanoi vanhalla foorumilla. Se sanoi, että ei antaisi rakastaan kenellekään muulle niin mielellään kuin Michille. Juuri nyt olen taipuvainen taas olemaan samaa mieltä, kuten olin silloin aiemminkin. Me hätäillessämme tultiin rikkoneeksi kahden ihmisen elämä ja se on väärin. Jos kaksi ihmistä kuuluu yhteen, ei ihmisen pitäisi sitä yrittää erottaa. Sitä mieltä olen.

Ilmoitus on se, että en todellakaan kuuntele enää Michin mollaamista. Annetaan siis Michin olla rauhassa ja yritetään päinvastoin saada se unohtamaan kaikki se, mitä sillekin on tapahtunut. En edes osaa kuvitella, kuinka paljon Michi pelasti sillä, että käyttäytyi niin helvetin "väärin". Joten Michi. Kiitos, kiitos kaikesta. Ei koskaan mitään niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Ja kiitos Michin, se hyvä on se, että kaikki paha voi vihdoin loppua.

Sun ei pitanyt kirjottaa pitkasti.

Mutta joo. Olen samaa mielta. Ma olen taalla vihdoin viimein puhunut Michin kanssa oikein kunnolla ja nyt kaikki on hyvin selvaa. Vaikka on jotenkin todella sairas olo kaikesta, on kaikki silti selvaa ja jarkeen kaypaa. Eihan siina ollut mitaan jarkea, etta Michi olisi suunnitellut kaiken. Ei pieninta jarkea.

En oikein tieda, mita pitais sanoa. Oon helvetin poikki kaiken lisaksi. Kuitenkin. Michi on okei, kuten on aina ollut. Mita tulee siihen kahden ihmisen elamaan rikkomiseen, niin siihen me ollaan syyllisia kaikki. Ei jatketa sita.

Ehka taa todella opetti meille jotain.

Niin... Havettaa oikeastaan se, kuinka edes uskoin Michista mitaan sellaista. Se vain veti roolinsa ihan uskomattoman hyvin. En osaa edes kuvitella, kuinka helisemassa se on sisaisesti ollut. Joka paiva joudut satuttamaan ihmista, jota rakastat yli kaiken. En edes osaa kuvitella, millaista se on. Okei. Ma rakastan Ruttoa yli kaiken ja olen silloin aikanani hankaloittanut sen elamaa todella paljon, mutten koskaan satuttanut sita tossa mittasuhteessa. En ainakaan tietaakseni. Ja silti ma olin niin rikki joka paiva. Ihme, etta Michi on kestanyt kaiken ja pysynyt edes jotenkin jarjissaan.

Ma niin toivon, etta se saisi asinansa jarjestymaan parhain pain. Ja sanoivat ihmiset mita tahansa, niin ma tuen Michia siina kaikin voimin. Se on suojellut ja pelastanut meidat paljolta. Ja tulee pelastamaan viela tulevaisuudessakin. Vaikka tilanne on, mika on, ma nostan hattua Michille aivan kaikesta. Se koetteli ihan helvetisti, vaikkakin tahtomattaan, mutta kiitos se, me ollaan taas vahan vahvempia.

Ma en osaa enaa kantaa kaunaa Michia kohtaan. En tietenkaan. Siihen ei ole mitaan syyta enaa. Kuten Mii sanoi yolla. "Ma voisin tippua polvilleni maahan ja itkien kiittaa jumalia siita, etta me saatiin Michi takaisin". Olo on hieman samanlainen, vaikkei samassa mittasuhteessa kuitenkaan. Kuitenkin. Olen tyytyvainen siihen, etta Michi on edelleen oma juntti itsensa. Tasta eteenpain ma en niin helposti epaile ystavia. Ystavia ei pitaisi epailla ollenkaan. Michi vain itse myonsi kaiken... Silti ei olisi pitanyt uskoa. Kuitenkaan sille asialle ei voi enaa mitaan. Miksi siis miettia mennytta.

Miin seinalla on kortti: "Miksi miettia mennytta? Haluan kiinnostua tulevaisuudesta, silla siellahan tulen loppuelamani viettamaan."

Juuh, en ala sen pitemmin kirjoittelemaan. Aika loppuu pian enkä muutenkaan usko että miun pitäs koko ajan hölöttää. Sitä tehny viimeaikoina ihan riittävästi...anteeksi siitä kaikille.

Kuitenkin, olen pahoillani siitä kaikesta mitä Michistä olen sanonut.
Toivon todella että Mii ja Michi saavat nyt olla onnellisia yhdessä ja että vihdoin kaikki alkaisi mennä paremmin.

Ja niin, suuri kiitos teille kaikille. Jokainen teistä on miulle hyvin tärkeä.

Hölöttäminen on ihan sallittua. Sitähän kaikki täällä tekee.

Kiitos siitä, mitä sanoit. Kuten sulle tekstasinkin, se merkitsee valtavasti. *Halaus* Joten kiitoksia. Suuresti.

Miin pyynnöstä poistettu teksti, jonka se Michistä kirjoitti. En tiedä syytä sille, mutta niin se pyysi tekemään ja mähän tein. Otan selvää asioista ihan luvallisin keinoin, enkä siten kuten Rutto. Vakoilu on helvetin rumaa.